Sivut

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

Kasvimaalauksen työpaja

   

Osallistuin tänään Riihimäen taidemuseossa järjestettyyn työpajaan "Kasveja taidehistoriasta", jossa oli mahdollisuus omalla vapaalla tyylillä maalata tai piirtää kasvi - aiheita.

Viimevuosina olen tehnyt ja kiinnittänyt huomiota ornamenttiaiheisiin, niinpä huomasin innostuvani uudella tapaa tutkimaan kasviaiheita ja miettimään millätapaa voisin itse omassa työskentelyssäni kasveja hyödyntää.

Kurssin vetäjänä toimi kuvataiteilija Katja Taskinen. Hän oli innostava opettaja ja sain siinä ryhmän jutellessa huomionarvoisia vinkkejä.

-Veryttele ja pyörittele ranteita ennen piirtämiseen ryhtymistä.
Niinhän se on pianonsoitossakin, että kädet lämmitellään ennen soittamaan ryhtymistä. Tästä tulikin ajatus, että pikaluonnosten ja kaikenlaisten "roskiskama" eivät ole suinkaan turhia. Vaatii 100 kuvaa että tulee yksi kelpo. Sitä tuppaa välillä olemaan liian perfektionisti, että työt eivät aina meinaa valmistua tai toinen vaihtoehto sitä ei edes aloita, jos käy niin että työstä ei tule hyvä. Rohkeutta ja lempeyttä omaa työskentelyä kohtaan. "Ei ole tarkoituskaan, että kaikki työt ovat taidemuseokamaa", sanoo maalausopettajani avoimessa amk:ssa. Tämän kun aina muistaisi.

-Suurennuslasi. Mikä loistava keksintö yksityiskohtien tutkimiseen. Tänä keväänä siitä on ollutkin enemmän juttua ja kyllä, mainio keksintö tosiaankin. Pikkutarkkojen, anatomisten asioiden piirtämisen harjoitteluun sen on aivan omiaan.





-Kasvi/kukka-aiheita voi tutkia ja liittää omaan kuvamaailmaan hoksasin. Eli nyt vain kasveja tienvarsista noukkimaan maljakkoon ja tutkimaan suurennuslasin kanssa. Tämänkin työpajaan osallistuminen oli jonkinlaista jatkumoa näköjään sille ajalle kun elelin tyhjiössä. Tänään meinaan hoksasin, että näin pienillä "arkipäiväisillä" kasvitutkelmilla voi täyttää ja hoitaa luovuuden kaivoa, että vesi siellä säilyy käyttökelpoisena. Kun avaan silmäni herään huomaamaan, että kuva-aiheita ja ideoita on mahdottomat määrät ympärilläni. Enää ei tarvitse pyöritellä kynää kädessä tyhjän valkoisen paperin edessä ja miettiä mitä sitä tänään maalaisi. Aiheitahan on loputtomasti!



Tänään maalasin aika ronskilla, liukuvalla otteella. Työpajasta sain paperit ja värit. Omani olin kyllä kantanut varmuuden vuoksi mukanani, mutta tyydyin tarjottuun. Akvarellipaperi oli minun makuuni vähän liian sileää, mutta vaikka en nyt mitään hirmu hienoa taideteosta tavoitellutkaan viimeisestä maitohorsmasta tuli aika kelpo.

Samalla hinnalla (taidemuseon sisäänpääsymaksu) kiertelin näyttelyn. Yläkerrassa oli kasvi-aihetta esillä enemmänkin. Kalle Hamm & Dzamil Kamanger taiteilijaparin ympäristötaideteokseen liittyen, anatomisia kasvitutkelmia. Taustassa  oli käytetty kahvia tai teetä. Upeita teoksia. Alakerrassa oli Tuija Lampisen Kerros kerrokselta puhutteleva ja maalaamiseen itseäni innostava taidenäyttely.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti