Voimauttavia valokuvia ja kirjoittamista...




Pari viikonloppu sitten Vanajaveden opistossa oli Voimauttavan valokuvaamisen ja kirjoittamisen kurssi. Olin ilmoittautunut mukaan kurssille jo syksyllä, ex tempore.
Miina Savolaisen Maailman kaunein tyttö palkitusta valokuvanäyttelystä tuttu sosiaalipedagoginen menetelmä, Voimauttava  valokuva on kiehtonut minua jo vuosia. Ensimmäiset omat voimakuvani ovat kymmenen vuoden takaa. Nyt minulla oli viimein mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen haaveeni ja tutustua menetelmään viikonlopun kestäneellä lyhytkurssilla.






Voimavalokuvaretkillä on oma tunnelmansa. Kuten luovuudessa, vastaan saattaa tulla yllättäviä asioita. Olen viimeksi vuosia sitten samoillut metsässä, johon liittyy paljon muistoja ja siksi on merkittävä paikka minulle. Tullessani tuttua polkua hetken matkaa, suuri yllätys oli, ettei metsää enää ollut. Jäljellä oli avohakkuu alue. Toisin kuin yleensä, muutos ei saanut minua surulliseksi. Tein löytöjä. Löysin symboliikkaa, kuin unessa olisin ollut. Saattoi ajatellakin, että olin uneni metsässä. 

      

Kurssi, joka oli yksi parhaimmista missä olen ollut, sain kimmokkeen valokuvaamiseen. Viikonlopun jälkeen olen innoissani samoillut metsässä kameran kanssa ja kirjoittanut esiin syntyvää tekstiä, vaihtanut ajatuksia ja tehtäviä toisen henkilön  kanssa. Tämä on ollut yksi tämän kevää luovuuskylvyistä innostavin. Molemminpuolinen sitoutunut parityöskentely innostaa muutenkin aivan eri tavalla työskentelemään luovuuden ja taiteen  parissa, kuin jos itse päivästä toiseen sitä puurtaa koskaan kenenkään kanssa tehtäviä jakamatta tai juttelematta. Olen iloinen, että viimein pitkän etsinnän jälkeen löysin ryhmän jonka kanssa toive voimauttavasta valokuvauksesta toteutui.


Siipiään parsiva enkeli. Lauantaipäivän kuvasimme kurssilla parityönä voimakuvia. 

Heille, jotka eivät tunne kyseistä menetelmää kerrottakoon,  vaikka kyse on valokuvausmenetelmästä, ei voimauttavan valokuvan työväline ole oikeastaan valokuvaus, vaan katse ja näkemisen tapa - se miten voimme tietoisesti valita katsoa toista ja nostaa kuormittavien asioiden sijasta näkyväksi sellaisenkin eheyden, joka on niin haurasta, ettei sitä oikeastaan ole olemassa.
Kuvaprosessin voima perustuu korjaaviin katseisiin ja nähdyksi tulemiseen. Menetelmä perustuu lähtökohtaan, jossa korjaavat asiat tapahtuvat liittyen kokemuksesta toisiin ihmisiin. Ihmisen on oltava ensin jonkun silmissä arvokas, ennen kuin hän voi olla sitä itselleen.





"Entä jo katsoisit minua aivan hiljaa, keskittyen. Näkisitkö minut arkesi seasta? Näkisitkö sen mitä en sano? Näkisitkö sävyjä siitä, mitä haluan olla? Tartu niihin, älä usko siihen millainen luulet minun olevan. Tarvitsen siipeni. Unelmat värjäävät minut sisältä. Katso minua lempeästi ja auta tulemaan niiden kaltaisiksi. Usko puolestani silloin kun maailmani on samea ja raskas. Tahdon, että olemassaoloni tekee sinut onnelliseksi. Sinun ilosi keventää minua. " -Miina Savolainen

Menetelmässä käytetään valokuvaustilannetta, perhealbumeja ja arjen teemojen tavoitteellista valokuvaamista. Normaalin valokuvauksen dynamiikka käännetään päälaelleen, sen sijaan että kuvaaja päättää, miten hän kuvaa kuvaamansa ihmisen, kuvassa oleva ihminen, päähenkilö, määrittelee miten häntä saa katsoa.
Prosessin aikana kameran takana oleva henkilö joutuu antamaan tilaa kuvassa olevalle päähenkilöille ja siirtämään omat halunsa ja näkemyksensä syrjään siitä miten hän haluaisi toisen ihmisen kuvata.
Voimaantumisen keskeinen idea on, ettei toista ihmistä voi voimauttaa.




Kurssilla huomasin mielenkiintoisen seikan katselmuksessa, voimauttavien valokuvien ja uniryhmän välillä.Toki asiaan vaikuttaa sekin, että tiedostin katsovani juuri voimavalokuvia. Yhteys näiden asioiden välille syntyi siitä kokemuksesta, että aloin hakemaan kuvasta (uni)symboleja. Korostan vielä, uniryhmätyöskentely johon olen kevään aikana tutustunut ei ole perinteinen unien tulkitsemiseen pohjautuva tulkinta "tätä sinun unesi tarkoittaa" vaan pohjautuu Markku Siivolan nenetelmään ymmärtää omia uniaan. Vain unennäkijä itse tietää, mitä hänen unensa merkitsevät.
Kerroin innostuneena uniryhmämäässä tästä huomiosta, ja kyllä, se on aivan toimiva kuvienkin parissa työskennellessä.




Viime aikoina voimakuvieni myötä ympärilläni on herännyt keskustelua valokuvista. Hyviä puheenvuoroja, jotka ovat avanneet silmäni valokuvan monille mahdollisuuksille hyödyntää menetelmää ja kuvaa, sisään kääntyneellä matkalla itseeni. Valokuva on hyvin paljastava, se tallentaa tunteita joita peilin edessä viivähdys ei tallenna. Eräs tuttuni sanoi valokuvastani vapaasti suomennettuna "Kuva pitää sisällään tuhansia merkityksiä. Se on ainoa, joka voi pysäyttää tilaa ja aikaa. Minä haluaisin sanoa, että kuva pitää sisällään elämän filosofian."


Sielu herkistyy kuuntelemaan ikuisuutta.

Kommentit

Suositut tekstit